Blogi: Koulutus- ja tutkimusohjelma osaksi SOTE uudistusta

Professori Pekka Neittaanmäki kirjoittaa SOTE uudistuksen synnyttämistä valtakunnallisista koulutustarpeista

Digitalisaatio on merkinnyt yhteiskunnan siirtymistä palveluyhteiskunnasta itsepalveluyhteiskunnaksi. Kansalaisilta ja SOTE -henkilöstöltä vaaditaan digiajan osaamistaitoja SOTE palveluiden käytössä sekä työtehtävissä.

Kaikilla kansalaisilla ei ole valmiuksia eikä mahdollisuuksia itsenäiseen SOTE -digipalveluiden käyttöön. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoa, jota ei voida sallia yhteiskunnan peruspalveluiden tavoitettavuudessa.

Kansalaiset tarvitsevat koulutusta, tukipalveluita sekä laitteita ja toimivat tietoliikenneyhteydet palveluiden käyttöön. Menee vielä vuosia, että palvelut tunnistivat käyttäjän kasvojen perusteella automaattisesti ja että palvelut toimivat tekoälytuettuina puhepalveluina.

SOTE -henkilökunta on kovilla. Kiireisen työpaineen lisäksi käytössä on useita IT-järjestelmiä joiden käytettävyys ja toimintavarmuus eivät ole riittäviä. Lääkärituttavani kertoi yöpäivystyksen aikana hoitaneessa 40 potilasta ja käyttäneessä kuutta ei järjestelmää. Hän oli väsynyt ja stressaantunut IT-järjestelmien hankalan käytön takia.

SOTE kulut ovat yli 20 miljardia euroa vuodessa ja yhteiskunnan suurin julkinen menoerä. Henkilömenot ovat suurin menoerä eli noin 12 miljardia euroa. SOTE-IT järjestelmien uudistamiseen käytettään seuraavan kymmenen vuoden aikana useita miljardeja euroja. Osana kansallista SOTE -uudistusta esimerkiksi 3-5 % tulisi kohdentaa henkilöstön koulutukseen ja tutkimustoimintaan.

SOTE uudistusprosessi tulisi johtaa samaan tapaan kuin korona-epidemian johtaminen pääministerin kansliasta. Uudistus koskee Sosiaali- ja terveysministeriötä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta ja Valtiovarainministeriötä mutta koulutuksen ja tutkimuksen osalta Opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Työ- ja elinkeinoministeriötä. Tietoliikenneyhteyksien ja tietoturvan osalta SOTE koskee liikenne- ja viestintäministeriötä ja puolustusministeriötä.

Tutkimustoiminta tulisi olla monitieteinen ja –teknologinen kokonaisuus, jolla olisi oma budjetti ja johto. Koulutukseen ja tutkimustoimintaan tulisi varata vähintään 5% kokonaiskuluista eli noin miljardi euroa vuodessa.

Tavoitteksi tulisi asettaa kulujen kattaminen paremmilla hoidoilla, aikaa säästävillä paremmilla IT-järjestelmillä ja kansalaisten paremmilla valmiuksilla käyttää SOTE palveluita itsepalveluiden avulla.

Professori Pekka Neittaanmäki
Jyväskylän Yliopiston Informaatioteknologian tiedekunta

Kuva: Petteri Kivimäki